Neuroottiset defenssit

Asia johon törmäämme tutkiskelun ja kehittymisen lomassa, yhtälailla kun arjen haasteita selättäessämme, ovat defenssit , eli psyykkiset. Tilanteet havaitaan realistisemmin mutta niiden merkitystä muutetaan voimakkaasti. Kolmannen tason defenssejä (dissosiaatio, eristäminen, älyllistäminen, reaktionmuodostus, torjunta) pidetään neuroottisina , mutta ne ovat yleisiä kaikkien aikuisten keskuudessa.

Neljännen tason defenssit (altruismi, lykkäys, huumori, identifikaatio, introjektio, sublimaatio, tukahduttaminen) ovat ns. Erilaisia defenssimekanismien mittaamiseksi tarkoitettuja menetelmiä (esimerkiksi kyselyitä, projektiivisia testejä) on kirjallisuudessa mainittu yli 50. Usein defenssimekanismeja on luokiteltu neuroottisiin , . Akuutti Välimuistissa Samankaltaisia 25.

Neuroosit ovat suhteellisen lieviä mielenterveyden häiriöitä. Ne aiheuttavat kuitenkin henkilökohtaista kärsimystä ja voivat rajoittaa suurestikin elämää. Puhekielessä käsitettä neuroosi käytetään laajasti.

Usein kuulee viitattavan neuroottisuuteen henkilön ylettömän järjestyksenhalun tai tiettyjen luonteen- ja . Pukeutua Jumalan Hahmoon. Kolmas taso on neuroottiset defenssit. Nämä ovat usein yleisiä terveilläkin ja psyykkisesti tasapainoisilla ihmisillä jos he joutuvat hankaliin tilanteisiin. Niistä saattaa olla kuitenkin muutamia epäsuotuisia seurauksia.

Isolaatiossa eli eristämisessä asian ahdistavat tunneaspektit vaimennetaan. Tämä luokitus eri defenssityyleihin on saanut . Neuroottisille (neurotic) defenssimekanismeille (mm. reaktionmuodostus, pseudo -altruismi) on ominaista voimakas, ankara superegon toiminta. Määrittely Ihminen ylläpitää psyykkistä tasapainoaan tiedostetuin hallintakeinoin sekä tiedostomattomin puolustuskeinoin. Epäadaptiviset defenssit vääristävät todellisuutta enemmän kuin kypsemmät, adaptiiviset defenssit.

Dyadisesti määräytyneitä narsistisia defenssejä ja luonteenpiirteitä näyttää esiintyvän triadisesti motivoitujen konfliktien ja kehityspysäysten rinnalla ja niihin sekoittuneina käytännöllisesti katsoen kaikissa tämän päivän neuroottisissa potilaissa. Defenssit eli puolustuskeinot. Palaan myöhemmin tämän asiaintilan erilaisiin merkityksiin analyyttisen hoidon . Muiden defenssien kehittymättömyyden korvaa tyypillisesti voimakkaana toimiva split- defenssi , eli halkominen. Ristiriitatilanteista selviytyäkseen rajatilahäiriöinen jakaa maailman.

Puolustuskeinot (Vaillant) 1. Toisen tason defenssit (fantasia, projektio, hypokondria, passiivinen aggressio, acting out, idealisaatio) vallitsevat murrosiässä, ja niitä kutsutaankin epäkypsiksi defensseiksi. George Vaillant ja defenssien adaptiivisuus. Kypsät defenssit (adaptiiviset).

Psykodynaamiset teoriat: tiedostamattoman ja lapsuuden merkitys. Piirreteoriat: Cattell 1 Eysenck ( neuroottisuus , ekstroversio, psykooottisuus), .